Kajde Westerlund 28.8.1945 - 3.1.2002

The Boys yhtyeen pitkäaikaisimpiin jäseniin kuulunut Kaj-Kristian Westerlund kuoli lyhyen ja vaikean sairauden uuvuttamana Vantaalla 3.1.2002. Kajde, joksi häntä useimmiten kutsuttiin, oli syntynyt Porvoossa 28.8.1945. Perhe oli kyllä helsinkiläisiä, mutta vietti kesiään Porvoossa sijainneella kesäasunnolla, jossa Kajdekin ilmoitti maailmaan tulostaan. Helsingissä Kajde asui suurimman osan elämästään. Viimeiset vuotensa Kajde asui Vantaalla, jonne hän muutti 1990-luvun alkupuolella.

Kajden musiikki-innostus oli lähtöisin musikaalisesta kodista. Hänen äitinsä oli laulun ja pianonsoiton opettaja ja häneltä Kajdenkin oppi pianonsoiton. Rautalankabuumi sai kuitenkin Kajden tarttumaan kitaraan ja hän perusti lapsuuden kaverinsa Curt Andersénin kanssa vuonna 1962 The Nameless nimisen kitarabändin, jossa heidän lisäkseen olivat mukana basisti Lasse Kvist ja rumpalina tuleva kitaralegenda Hasse Walli.

The Nameless yhtye ensimmäisellä keikalla Sasekan tehtaan tiloissa Vuosaaressa vuonna 1963, vasemmalta Kajde Westerlund, Curt Andersén ja Lasse Kvist. Kuva Curre Andersénin albumi

Bändin ohjelmisto oli aluksi pelkkää rautalankaa Shadows tyyliin. Beatlesien myötä ohjelmisto laajeni laulettuun pop-musiikkiin. Bändi keikkaili lähinnä pääkaupunkiseudulla koulubileissä, yritysten juhlissa sekä esim. Hankkenilla. Curre Andersénin mukaan Kajde oli jo tuolloin todella varma soolokitaristi, jolle kaiken piti olla just eikä melkein. Andersénin mukaan Kajde oli musikaalisesti hyvin lahjakas ja tunnollinen harjoittelija.

Jorma Weneskoski oli järjestänyt Eero ja Jussi Raittisen keväällä 1964 perustamalle The Boys -yhtyeelle kiertueen Itä-Saksan elokuulle 1964. Ehtona oli kuitenkin, että bändissä oli oltava neljä soittajaa. Niin Eero ja Jussi pyysivät Kajdea mukaan kiertueelle. Kiertuetta ennen, heinäkuun lopulla, bändi pääsi levyttämään toisen singlensä ja Kadje pyydettiin mukaan myös studioon. Näin sai Kaj Westerlund ensikosketuksen myöhemmin hänelle hyvin tutuksi tulleeseen työmiljööhön.

Eero ja Jussi & The Boys eli Jussi Raittinen, Harri Sjöberg, Eero Raittinen ja Kajde Westerlund Itä-Saksassa, kuvaaja tuntematon

Tuossa Kajden ensimmäisessä levytyssessiossa levytettiin kappaleet Route 66, So Glad You're Mine ja The Enchanted Sea. Nameless oli jo tuolloin hajoamassa Curre Andersénin ollessa lähdössä armeijaan ja onnistuneen Itä-Saksan kiertueen jälkeen Kajdea pyydettiinkin liittymään Boyseihin. Mukanaan Namelessista hän toi basistiksi Lasse Kvistin muusikonuransa lopettaneen Harry Sjöbergin tilalle. The Boys yhtyeessä Kajde soitti syksyyn 1966 saakka. Tuohon aikaan sisältyi monia menestyslevyjä, mm. Kaunis nainen, Tahdon saaren ja Liisan koira, sekä ensimmäinen Danny-show kiertue kesällä 1966. The Boys toimi kiertueella shown tähtien, Dannyn, Ankin ja Eeron säestäjinä.

Show-kiertueen jälkeen Danny eli Ilkka Lipsanen perusti oman ohjelmatoimistonsa D-tuotannon ja halusi talliinsa myös ammattimaisen bändin yhtiön tähtiä -erityisesti itseään- säestämään. Myös Kajde siirtyi näin syntyneeseen Islanders -yhtyeeseen. Hän viihtyikin varsin kauan Dannyn tallissa ja oli mukana mm. Kirkan ja Islandersien menestyshiteillä Hetki lyö ja Leijat.

Danny Show'n esiintyjiä kiertuebussin katolla, edessä Ronnie Österberg ja Kajde (oikealla). Kuva D-Tuotanto

Kajden aikana Islanderseissa soitti monia hyvin tunnettuja muusikoita mm. rumpalit Kurre Mattson ja Matti Oiling sekä Seppo "Paroni" Paakkunainen, Nono Söderberg, Seppo Hovi, Pekka Pöyry ja Timo Lindström. Viimeksi mainitusta muodostuikin yksi Kajden pitkäaikaisimmista työtovereista.

Timo Lindström muistelee edesmennyttä muusikkotoveriaan: "Kajden luonteelle oli ominaista hyvin lämmin suhtautuminen sekä kaveripiiriin, että myös musiikkialan kollegoihin ja uusiin alalle pyrkijöihin. Kajde pitäytyi aina maanläheisenä ja selkeäsanaisena kaikissa yhteyksissä. Bändin kokoonpanojen muutoksissa hän oli aina valmis opastamaan uusia tulokkaita kuten sitten myöhemmin tuottajanakin toimiessaan". Islanders vaihe päättyi Kajden lähdettyä Timo Lindströmin tavoin armeijaan alkuvuodesta 1969.

Armeijan käytyään Kajde palasi Jussi Raittisen nyt yksin vetämään The Boys -yhtyeeseen vuoden 1970 puolella. Tällä kertaa Kajde viihtyi Boysien riveissä seitsemän vuotta, johon mahtuu yhtyeen menestyksekkäin kausi 70-luvun alkupuolen rock'n'rollin paluun nostattamana. Tuolloin bändi sai kultalevyt albumeistaan Mä tahdon rokata ja Pojat asialla sekä voitti Syksyn Sävel kilpailun K.W.Blomqvistin kappaleella Metsämökin tonttu.

Kajdella oli hyvin suuri merkitys bändin tuolloiselle menestykselle. Kajde sovitti pääosan bändin levytyskappaleista ja muusta ohjelmistosta sekä myös sävelsi jonkin verran biisejä bändille. Tällä toisella Boys-jaksollaan Kajden pääinstrumentiksi muodostui piano. Monipuolisena muusikkona hän soitti tarvittaessa myös kitaraa ja bassoa. Rock'n'rollin ohella Kajde oli myös taitava country-pianisti ja oli vuonna 1971 Jussi Raittisen kanssa tekemässä ensimmäistä suomalaista kantri levyä, joka oli yksinkertaisesti nimeltään Kantri. Kajde myös vastasi levyn sovituksista.

Jussi & The Boys albumi Mä tahdon rokata tuotti kultalevyn. Levykannen kuva Jarmo Santavuori

Kajde alkoi Boys-aikanaan myös sovittaa ja tuottaa levyjä muille artisteille ja bändeille ja soitti jo tuolloin paljon muidenkin levytyksissä. Hän oli mukana mm. Kantri -levylläkin soittaneiden ja laulaneiden Kari Kuuvan ja Jarno Sarjasen kantrihenkisillä levyillä. Kajde oli mukana myös Country Express -yhtyeen levyillä ja myös esiintyi bändin vahvistuksena joillakin keikoilla. Rockosastoa levytystuotannossa edustivat comebackin tehneen Rock-Jerryn, Pekka Loukialan ja Esa Pakarisen rock-levyt, joilla kaikilla Kajde oli mukana muusikkona ja lisäksi sovittajana ja osin tuottajanakin.

Kajde Weterlundin uran kohokohtia olivat varmasti hänen ystävänsä Jussi Raittisen kanssa USA:han tekemät opinto- ja levytysmatkat vuosina 1975 ja 1976. Noilla matkoilla hän saattoi tutustua useisiin amerikkalaisiin musiikin legendoihin ja levyttää monissa studioissa. "On määränpääni Nashville, Tennessee" totesi Kajde Jussille kirjoittamassaan laulussa, joka äänitettiin missäpä muualla kuin country-musiikin "mekassa" Nashvillessa vuonna 1976. Äänityspaikkana oli Scotty Mooren Monument-studio ja Kajden soittokavereina mm. Scotty Moore ja D.J.Fontana sekä Jordanairers -lauluyhtye. Kaikki Elviksen levytyksistä tutuksi tulleita. Tämä siis tapahtui jo kauan ennen kuin kukaan oli kuullutkaan orkesterista nimeltä Agents.

Memphisissä Monument Studion rappusilla, alarivissä istumassa vasemmalta alkaen: D.J. Fontana, Bob Moore, Reggie Young, Ray Edenton; ylärivissä seisomassa vasemmalta: Jussi Raittinen, Weldon Myrick, Buddy Spicher, Kajde Westerlund ja Scotty Moore (Kajden takaa näkyy tuntemattoman henkilön pää), kuva Henrik Schütt.

Kesällä ja syksyllä 1976 Kajde kiersi maata Hectorin 10-vuotisjuhlakierutueen, Hectourin, kiertuebändissä. Seuraavan vuoden alussa Kajde lähti lopullisesti Boysista ja perusti yhdessä Hectorin, Eeki Mantereen, Heimo Holopaisen, Antero Jakoilan ja Vando Suvannon kanssa superyhtyeeksi kutustun HEC:n. Yhtyeen tarina jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Se kiersi maata vajaan vuoden ja teki esiintymiset jo lopetettuaan yhden levyn, HEC (Love Records LRLP 260). Tuolla levyllä kuullaan Kajdea myös laulajana. Tosin Kajden laulama Marie Laveaux poistettiin tekijänoikeussyistä levyn toisesta painoksesta.

Kajde keikkaili vielä erilaisissa tilapäiskokoonpanoissa 70-luvun loppupuolen. Yksi näistä bändeistä oli Upi Sorvalin Urpo. Vuonna 1980 Kajde lopetti keikkailun ja keskittyi sen jälkeen studiotöihin. Olihan hän tehnyt niitä hommia jo koko 70-luvun keikkailun ohessa. Timo Lindström muistelee, että heidän tiensä yhtyivät jälleen levytysstudiossa jo vuonna 1974 tehtäessä Linströmin silloisen vaimon Irina Milanin levyä. Sen jälkeen he tekivätkin paljon yhteistyötä tuotantopuolella ensin PSO:lla ja myöhemmin Fazerilla.

Kaj Westerlundista tulikin monipuolinen ja kysytty studiomuusikko. Hän pääinstrumenttinsa studiossa olivat piano ja muut kosketinsoittimet. Hän soitti luonnollisesti monilla tuottamillaan levyillä, tällaisia artisteja olivat Berit, Matti Esko, Benny Törnroos, Teuvo Oinas, Meiju Suvas. Lisäksi hän vieraili hyvin monen tyylisten artistien ja bändien levyillä. Näistä mainittakoon esimerkkeinä Anki, Cumulus, Albert Järvinen, Hector, Kristian, Muska Babitsin ja Sonja Lumme.

HEC yhtyeen ainoaksi jääneen albumin kansikuva, kannessa bändin jäsenet Hector, Antero Jakoila, Vando Suvanto, Holle Holopainen ja Kajde Westerlund

Ensimmäisiä sävellyksiään Kajde Westerlund teki Jussi & The Boys -yhtyeessä ollessaan. Jussi Raittinen sai laulettavakseen mm. kappaleet Onnestain juovuksiin, Marjapussi-Jussi, Mennään melomaan ja Alla palmupuiden. Myöhemmin hän sävelsi monille muille artisteille, kuten esimerkiksi Beritille, Matti Eskolle, Hectorille, Tapani Kansalle, Arja Korisevalle ja Kake Randelinille.

Kajde teki jonkin verran myös laulutekstejä erityisesti tuottamilleen naisartisteille kuten Beritille, Eija-Sinikalle ja Meiju Suvakselle. Sävellyksiä ja sanoituksia tärkeämmän työn Kajde teki sovittajana. Hän teki lukemattoman määrän sovituksia hyvin monenlaisille kokoonpanoille. Viola-musiikkitietokannasta löytyy yli 1200 Kajden sovittamaa levytettyä kappaletta. Jussi Raittisen arvion mukaan Kajden hienoimpia sovituksia olivat Hectorin Kadonneet lapset albumille tekemät jousisovitukset. Tuolta levyltä löytyy myös Kajden koskettavimpiin sävellyksiin kuuluva Tuntematon sotilas.

PSO:n päätoimisena tuottajana ja sovittajana Kajde työskenteli pari vuotta ja Fazerin ostettua PSO:n vuonna 1982 siirtyi Kajdekin Fazerin leipiin. Fazerilla Kajde jatkoi tuottajan ja sovittajan töitä toimien samalla orkesterinjohtajana levytyksissä. Myös uusien kykyjen etsiminen kuului Kajden toimenkuvaan. Tässä ominaisuudessa hän sai kuunnella valtavat määrät demoäänitteitä.

Islandersin Hetki lyö-single julkaistiin myös Ruotsissa, laulukielenä siellä oli englanti ja biisin nimenä Beat The Clock. Kajde on singlepussin kuvassa oikealla

Lisäksi hän kiersi Timo Lindströmin kanssa ympäri maata järjestäen koelaulu- ja soittotilaisuuksia. Näiden tilaisuuksien kautta seuloutui monia artisteja ja bändejä, yhtenä Porissa kuunneltu Dingo. Iskelmäpuolella Kajden merkittävimpiä löytöjä oli Meiju Suvas. "Fazer-aikoina Kajde tuotti ja sovitti suurimman osan etenkin muille artisteille tekemistäni lauluista", muistelee Kari Kuuva. "Sovittajana ja tuottajana Kajde oli erittäin huolellinen ja luotettava. Erityisesti taustakuorojen kirjoittajana hän kunnostui, saaden stemmat soimaan poikkeuksellisen maukkaasti", arvioi puolestaan Timo Lindström.

"Sovittajana ja tuottajana Kajde oli erittäin huolellinen ja luotettava. Erityisesti taustakuorojen kirjoittajana hän kunnostui, saaden stemmat soimaan poikkeuksellisen maukkaasti"

Lopetettuaan työnsä Fazerilla 1992 Kajde muutti Vantaalle ja toimi siellä kaupungin palveluksessa musiikin opettajana sekä Welmu r.y:n musiikkiohjaajana. Kajde oli 70-luvun alussa opiskellut musiikinopettajaksi ja opiskeli alaa myöhemminkin ahkerasti. Kari Kuuvan totesikin ystävästään: "Ammattitaidoltaan hän oli kyllä joka suhteessa maamme huippuja".

Vaikka sairaudet koettelivatkin viime vuosina Kajdea, teki hän silloin tällöin keikkoja vanhojen Nameless kavereidensa Curt Andersénin ja Hasse Wallin kanssa. Esiintyivätpä he tällä porukalla myös Katinkullan Back to Sixties bileissä, Andersénin muistaman mukaan vuonna 1997. Kaj Westerlund jatkoi myös sovittajan töitään sovittaen viimetöinään Anki Lindqvistille useita vielä julkaisemattomia lauluja. Antero Jakoila jatkaa Kari Kuuvan mukaan kesken jäänyttä projektia ja näin saamme ilmeisesti vielä kuultavaksemme nämä Kajden viimeiset sovitukset.

The Namless 1996, vasemmalta Kajde, Hasse Walli, Curre Andersén ja Lasse Kvist. Kuva Curre Andersénin albumista.

Monet suomalaiset ovat saaneet tutustua 90-luvulla Kajden sovituksiin myös lukemattomissa karaokeilloissa. Curre Andersénin mukaan jonkin sävelmän mieltä vaivatessa Kajdelle saattoi milloin vain soittaa ja hän istuutui oitis pianonsa ääreen ja luetteli pian soinnut sieltä tai saattoipa todeta, että kirjoitan tästä nuotit sinulle. Kajde jaksoi siis loppuun asti olla avulias muusikkotovereitaan kohtaan.

Kajden viimeiseksi levytystyöksi jäi ilmeisesti Pirjo Koskenperän vuonna 1997 ilmestynyt albumi Jälkeen vuosien, jolla Kajde vastasi biisien sovituksista ja kosketinsoitinosuuksista. Levyllä soittivat myös Antero Jakoila ja Mikki Nuorivaara, Kajde vanhat bändikaverit 70-luvun alun Boys -miehistöstä.

"Kajde oli vaatimaton ja rehti ystävä niin työssä, kuin siviilissäkin. Hänen hillitty huumorinsa ja kärsivällisyytensä, esimerkiksi uusien artistien suhteen, olivat hänen muistettavimpia ominaisuuksiaan"

Kaj Westerlundin pitkäaikaisimpiin yhteistyökumppaneihin kuulunut Kari Kuuva, joka oli tehnyt yhteistyötä Kajden kanssa jo 70-luvun alkuvuosista lähtien lukuisten levytysten merkeissä sekä keikoilla Boysin sivukokoonpanon -Country Boysien- kanssa, arvioi edesmennyttä ystäväänsä: "Kajde oli vaatimaton ja rehti ystävä niin työssä, kuin siviilissäkin. Hänen hillitty huumorinsa ja kärsivällisyytensä, esimerkiksi uusien artistien suhteen, olivat hänen muistettavimpia ominaisuuksiaan". Melko samoin Kajdea muistelee tuottajakollega Timo Lindström: "Harvasta kaveristani, duunikavereista puhumattakaan, mulla on lähellekään yhtä hyviä, hauskoja tai antoisia muistoja kuin Kajdesta, jota "G-mieheksi" kutsuimme".

Kiitokset Kajdelle paljon hyviä fiiliksiä tuoneesta musiikista!

11.1.2002 Raimo Öystilä

Korjattu 27.8.2020 ingressiä Kajden kotipaikan osalta. Kajde oli paljasjalkainen hesalainen, vaikka sattuikin syntymään Porvoossa.