Jälleen saatiin uutta Eero ja Jussi & The Boys albumia odotella muutamia vuosia. Tällä kertaa ei mukaan otettu lainkaan käännösbiisejä tai vanhoja klassikoita. Kaikki albumin kappaleet ovat uutta kotimaista tuotantoa. Mukana on kaksi Jussin sävellystä ja yksi biisi Eero Luparilta. Jussin Viikonlopun Grand Prix oli Jussin mukaan alkuaan nimeltään Meidän faijan Grand Prix ja sillä nimellä se ilmoitettiin Teostoon. Bändissä usein tuuraajana toiminut Jarkka Rissanen on tehnyt peräti kolme kappaletta, samoin Tuomas Tyyri.

Jarkan biiseistä Jussi tekstitti myöhemmin stadin slangilla laulun Naama hajalla ja levytti sen Tapsa Kojon ja Maria Hännisen kanssa nimellä Feissi hajalla albumille Slangimusa ei delaa koskaan 1. Eero Luparilta levyllä on sopivan nostalgiasävytteinen Paan rautalangat soimaan, jolla Lupari myös laulaa Raittisen veljesten kanssa. Ilmeisesti Lupari myös soittaa biisin tyylikkäät kitrasoolot.

Albumin nimibiisin on Eeron soololevyillekin useita sävellyksiä tehneen Timo Kiiskisen kynästä. Kaikkiaan levyä leimaa kantrahtava meininki, johon bluessahtavia sävyjä tuovat Rissasen sävellykset. Pitkään yhdessä soittaneen bändin soitanta sujuu erinomaisesti yhteen ja levy on yllättävän tuoreen tuntuinen. Multimuusikko Olli Haaviston osalta levy jäi pitkäaikaisen The Boys uran viimeiseksi. Haaviston lähtö oli suuri menetys bändille. Hän tuo monipuolisella soittotaidollaan moninaista ilmettä tällekin levylle. Erityisesti Olli Haaviston steel-kitarointi oli ehtinyt muodostumaan 80/90 -luvun Boysien tavaramerkiksi.