Lukukokemusia ja uutisia enimmäkseen uusista ja enimmäkseen rootsmusiikkikirjoista, joskus myös vastaantulleista mielenkiintoisista vanhemmistakin julkaisuista. Alla lyhyt tiivistelmä kustakin kirjasta, sen lopussa olevan linkin takaa löydät pidemmän tekstin kirjasta.
Jos haluat tarjota julkaisuasi arvioitavaksi, laita viestiä osoitteeseen
Nono Söderbergin elämäkerta sisältää reilu 350 sivua hyvin toimitettua suomalaista musiikkihistoriaa. Lukemattomissa bändeissä, sadoissa levysessiossa, monenkirjavissa teatteriproduktioissa, radio- ja televisiotaltioinneilla soittaneella sekä monilla foorumeilla musiikkipedagogina toimineen Nonon elämäkerrasta löytyy monin paikoin hyvin tarkkoja ja oivallisia kuvauksia ja sattumuksia pitkän uran vaiheilta. Sen sivuilla vilahtelee satoja muusikkotovereita sekä musiikkialan ja muukin kulttuurin vaikuttajia ja monia muitakin niin Suomesta kuin maailmaltakin.
Mainio kirja! Näin voi yhteenvetona todeta. Tämä on parhaita lukemiani suomalaisia muusikkoelämäkertoja. Hyvin kirjoitettua sujuvaa kerrontaa. Perustana on lähteissä mainitut Nonon arkiston aarteet - muistiinpanot, leikekirjat, analogiset ja digitaaliset valokuvakansiot sekä levyhylly. Kirja on kulttuuriteko, näin perusteellista ajankuvaa kirjan kohteena olevilta rocksukupolven suomalaisesta musiikista ei monesti kirjoista löydy. Lukekaa kirja, jos 1960-luvulta alkavien vuosikymmenten musiikkielämä kiinnostaa vähääkään!
Jos kirjahyllyäni katselee, voisi luulla Jake Nymanin olevan suosikkikirjailijani. Jake on ollut ahkera tietokirjailija ja muistaakseni kaikki niistä on tullut luettua ja varsin moni hankittua omaksi. Uusimpana myös Nymanin muistelmakirja ”Monen vuoden jälkeen”.
Lukemista enempi Jake Nymania on tietysti tullut kuunneltua radiosta. 50 vuoden radiotoimittajan ura on tietysti suuressa roolissa muistelmakirjassa. Useimmille on tietysti tuttua se perusteellisuus ja laaja musiikillinen tietämys, joka radio-ohjelmien välityksellä Jakesta on välittynyt. Sen sijaan moni, ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea taustalla on tapahtunut, ennen kuin olemme voineet kuunnella nuo monet ohjelmat, joita Nyman on ollut tekemässä.
Hannu Tikkasen Rytmejä Susirajalta - joensuulaiset rytmimusiikin pioneerit kirjassa vilisee uskomaton määrä muusikoita, musiikkikauppiaita ja muuten musiikin kanssa tekemisissä olleita joensuulaisia ja ympäröivän maakunnan kasvatteja. Itsekin suurimman osan elämästäni Pohjois-Karjalassa asuneena löydän paljon tuttuja nimiä, mutta myös yllättävän paljon tuntemattomia.
Muusikko ja monipuolinen musiikin puuhamies Hannu Tikkanen on julkaissut useita kirjoja aiemminkin, muun muassa Imatran kevyen musiikin historiasta ja Ilovaarirockin historiikin. Upeaa, että myös maakuntien musiikkihistoriaa tallennetaan, hatunnoston arvoista työtä! Nyt Tikkanen on siis kaivellut haastattelujen ja arkistojen avulla esille joensuulaista rytmimusiikin historiaa. Väliin Tikkanen puhuu maakunnasta laajemminkin, mutta kirjan alaotsikossa rajauksena ovat "joensuulaiset rytmimusiikin pioneerit". Tikkanen rajaa kirjassaan rytmimusiikin käsitteen alle bluesin, jazzin, countryn, rockin, soulin, twistin, funkin, popin ja rapin.
Eero Raittisen muistelmia lienee minun lisäkseni moni muukin jo odotellut. Eerolla on takanaan harvinaisen pitkä ja monipuolinen muusikon ura. Viidentoista ikäisenä tehdyistä ensimmäisistä keikoista ja levystä on jo yli 60 vuotta. Eero ei ole aiemmin halunnut juurikaan muistella menneitä tekemisiään. Itsekin olen joskus yrittänyt jututtaa häntä uransa vaiheista, mutta laihoin tuloksin.
Kirjassa käydään läpi Eeron elämänkaari lapsuudesta tähän päivään ja Eeron itsensä ääni kuuluu vahvasti kirjassa. Toki Saksala on haastatellut kirjaa varten soittokavereita Eeron uran varrelta, mutta Eeron pitkän uran ja lukemattomat bändit huomioiden haastateltujen joukko on yllättävän pieni. Toisaalta, jotenkinhan työmaata on aina rajattava, että homma joskus valmistuu. Moni tärkeä yhteistyökumppani on myös jo siirtynyt rajan taakse. Muusikkotovereiden kertomuksissa huokuu suuri arvostus Eeroa kohtaan, siihen miten hän on vankalla kokemuksellaan antaumuksella paneutunut työhönsä.
Tulossa uusi kirja suomalaisesta rautalankamusiikista - kerro omat muistosi! Aviador-kustannus julkaisee kesäksi 2020 kattavan teoksen Emman perilliset – suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet, joka kertoo suomalaisen rautalankamusiikin tapahtumista 60-luvun jälkeiseltä ajalta. "Rautalankamusiikin katsotaan tässä yhteydessä tarkoittavan myös laulettua rautalankabeatia ja myös surf-bändit saavat kirjassa osuutensa", kertoo kustantaja.
Rautalankamusiikki edustaa monelle vain yli puolen vuosisadan takaista nostalgiaa. Harva musiikinlaji on kuitenkaan yhtä ajaton – ja yhtä suomalainen – kuin Emma-iskelmän vaikutuksesta syntynyt, ja sittemmin monin tavoin jalostunut rautalankabeat. Kirjan kirjoittavat asiantuntijatrio Kati Järvi, Jori Venemies ja Janne Örnberg suhtautuvat kirjan aiheeseen syvällä pieteetillä ja suurella sydämellä. Teos tulee osoittamaan, että rautalankabeat on koko historiansa ajan voinut hyvin, ja on elinvoimaista musiikkia edelleenkin.
Olen luullut tiedostaneeni Antero Jakoilan monipuolisuuden. Silti kirjan luettuani hämmästelin kuinka monipuolinen kitaristi ja muusikko hän onkaan. Niin monessa Jakoila on ollut mukana 60-puolivälissä alkaneen muusikkouden vuosikymmeninään. Jaakko Riihimaan ja John Fagerholmin kirjassa Antero Jakoila – Kitaristi esiintyy satoja muusikoita tai musiikkielämän vaikuttajia Suomesta ja monesta muustakin maasta.
Jakoila ei ole pitänyt ääntä tekemisistään, teot ovat puhuneet puolestaan ja vieneet miestä eteenpäin uusiin tilaisuuksiin ja tehtäviin. Kirjassa Jakoila on itse hyvin paljon äänessä, mutta ääneen pääsevät myös monet yhteistyökumppanit ja jo edesmenneitä muistellaan. Hector, Jussi Raittinen, Tuomari Nurmio, Kari Kuuva, Anneli Saaristo, Dave Lindholm, Rauli Somerjoki, M.A. Numminen, Kojo, Pedro Hietanen, Otto Donner, Albert Järvinen, Aki Kaurismäki, Kimmo Pohjonen ovat ehkä sieltä tärkeimmästä päästä.
Kun kuulin ensi kerran Suonna Konosen aikeesta kirjoittaa haastattelukirja suomikantrin tekijöistä, listasin mielessäni keitä kaikkia Kononen mahtaa haastatella. Kun sain jokin aika sitten kirjan luettavakseni, hämmästyin haastattelujen runsautta ja perusteellisuutta. Kononen on kaivanut esille todella suuren ja edustavan joukon eri tavoin kantrin parissa ansioituneita. Kunnon toimittajan tavoin Kononen on perehtynyt hyvin haastateltavien taustoihin ja kirja onkin todella kiinnostavaa luettavaa.
Kun kuulin ensi kerran Suonna Konosen aikeesta kirjoittaa haastattelukirja suomikantrin tekijöistä, listasin mielessäni keitä kaikkia Kononen mahtaa haastatella. Kun sain jokin aika sitten kirjan luettavakseni, hämmästyin haastattelujen runsautta ja perusteellisuutta. Kononen on kaivanut esille todella suuren ja edustavan joukon eri tavoin kantrin parissa ansioituneita. Kunnon toimittajan tavoin Kononen on perehtynyt hyvin haastateltavien taustoihin ja kirja onkin todella kiinnostavaa luettavaa. Samalla kirja kuvaa yleisimminkin musiikin tekemistä eriaikoina Suomessa ja käydäänhän välillä rajojen ulkopuolellakin. Kirja peilaa kaiken ohella myös yleistä elämän menoa, niitä yhteiskunnallisia murroksia mitä kirjan kuvaamalle ajanjaksolle on mahtunut.