Anna Tivel: The Question

Folkkia syntikalla

Portlandista, Oregonista kotoisin oleva Anna Tivel osaa tarinoiden kerronnan. Tivel kertoo tarinansa yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Hän ei korota ääntään, ei saarnaa. Hänen laulunsa ovat kuin pieniä elokuvia, tosin kuulija saa kuvittaa ne itse. Hän osaa kuitenkin kertoa tarinat niin, että on helppoa kuvittaa ne. Paste Magazine nosti Tivalin The Question eli kysymys -albumin vuoden folk-albumiksi jo nyt, kesken vuotta. Niinpä otin levyn kuunteluun.

Anna Tivel ja liveversio laulusta Fenceline

Singlenä julkaistu Fenceline kertoo koskettavan tarinan kahden maan välisestä rajasta. Se on ilmeisesti saanut inspiraation Presidentti Trumpin muurihankkeesta eli yrityksestä aidata koko USA:n ja Meksikon raja. Ei laulussa silti mainita Trumpia, kerrotaan vaan isiensä maalta unelmiensa perään lähteneestä kulkijasta, joka rajalla tuntee itsenä eläimeksi. Tässä tekstikatkelma laulun lopusta:

And oooooh
Angels look away
Unbar the pearly gate
Unblock the road
'Cause down here at the border,
down here at the border
I'm just an animal

Levy ei ole mikään tavanomainen folk-levy tai voiko tätä ylipäätään kutsua folkiksi. Sama kai se. Anna Tivel soittaa itse kitaraa ja viulua. Levyn tuottajalla multi-instrumentalisti Shane Leonardilla lienee suuri osuus levyn soundeista. Leonard soittaa rumpuja, urkuja, sähkö- ja akustista kitaraa, perkussioita, viulua ja syntikkaa! Krediittien mukaan pari muutakin soittajaa syntetisaattoreineen on ollut mukana sessioissa. Syntikoilla ja uruilla muokataankin soundimaailmaa monessa biisissä. Vaikka hiukan syntikkakammoinen olenkin, ei ne tässä häiritse mitenkään. Toki levyllä kuullaan perinteisempiäkin folk-instrumentteja.

Anna Tivel ja albumin nimibiisi The Question (Official Music Video)

Tivelin laulu on hiljaista, rauhallista, välillä melkein kuiskaavaa, mutta samalla hyvin intensiivistä ja emotionaalista. Hän on vahvasti sisällä lauluissaan ja tarinan kerronnasta tulee siten hyvin omakohtaisen ja uskottavan tuntuista. Videoiden perusteella hän näyttää yleensä laulavan silmät suljettuina. Musiikki tukee Tivelin laulua, mutta instrumentteja käytetään hillitysti ja säästeliäästi. Hänen esityksissään on vahva tunnelataus ja ei jää pienitäkään epäilystä siitä, etteikö hänen jokainen solunsa ole täysin mukana esityksessä.

Laulussa Shadowland syntetisaattorin luomaa pohjasaundia täydentävät viimeisen minuutin aikana muutamat yksittäiset pianosoinnut. Silti tunnelma on kiehtova. Laulun alkupuolen muutaman urku-, vaiko syntikkatahdin tunnelma toi mieleeni Beatles-biisin Strawberry Fields Forever, hetken tuntui kuin siirtyisin ajassa viisikymmentä vuotta takaisin päin.

Useimmat Tivalin tarinoista ovat ajattomia, ne olisivat voineet yhtä hyvin voineet tapahtua vaikka 50-vuotta sitten. Useimmat laulut kuvaavat kaupunkielämää tai sijoittuvat ainakin kaupunkiympäristöön ja sillä lailla voi toisaalta ajatella niiden liikkuvan nykyajassa.

Akustisten soittimien varassa soi herkkä balladi Figure It Out, siinäkin sointuja pudotellaan laulun lomaan hyvin harkiten. Tivalin kitara myötäilee vähäeleisyydessäänkin täydellisesti hänen lauluaan. Myös Homeless Child on hyvin pelkistetty ja syntikoista vapaa, soundi lepää kitaran, basson ja pianon varassa. Sähkökitara nousee puolestaan laulun ohella kantavaksi voimaksi sävelmässä Velvet Curtain.

Tival kertoo monien laulujensa syntyneen kiertueilla. Yksi sellainen on Minneapolis. Laulu kuvaa pysähtynyttä suhdetta, kun lähdön hetki on väistämättä käsillä. Kauneimpia lähtölauluja mitä olen kuullut. Viulut, sello ja puupuhaltimet luovat haikeaa lähdön tunnelmaa ja lähdön peruuttamattomuuden todistaa loittoneva lentokoneen ääni.

Maybe it’s time we left, Minneapolis
A cloud of dust, and we could just be gone
Something lost and something won
Something lost and something won

Maybe it’s time we left, Minneapolis
A cloud of dust, and we could just be gone
Something lost and something won
Something lost and something won
Something lost and something won
Disappearing, now we’re gone

Brian Joseph ja äänityksissäkin avustanut Shane Leonard ovat tarkasti saaneet taltioitua pienimmätkin yksityiskohdat ja hiljaisimmatkin soinnut. Äänitykset on tehty Josephin Hive Studiossa, Eau Clairessa, Wisconsissa. Eräässä haastattelussa kerrottiin taltioinnin tapahtuneen pääasiassa livenä!

Levyn kuunneltuaan ei ole syytä ihmetellä Pasten valintaa, albumi on upea, en ole pitkään aikaan kuullut näin vakuuttavaa artistia. Vakuuttavuus ei vaadi paatosta eikä voimakasta äänen käyttöä.

Anna Tivel ja liveversio laulusta Minneapolis, tässä ei kuulla puupuhaltimia.

Rami 22.9.2019

Levyn tiedot

Anna Tivel: The Question
Fluff And Gravy FnG058
Fluff And Gravy Records 19.4.2019
Tuottaja: Shane Leonard
Äänitys: Brian Joseph, Shane Leonard

Katso levyn tiedot Discogs-tietokannasta

Kansikuva: The Question

-->