Ensimmäisen singlensä Kapa Ahonen levytti Henry Haapalaisen vuosina 1970-1978 toimineelle Fonovox-levymerkille. Singlen A-puolelle päätyi Ahosen ensimmäisen levytetty laulu Ollaan me näin vaan. Kääntöpuolen kappaleen kirjoitti Haapalainen. Singlellä Ahosta säesti Kari Kantalaisen johtama Kari Larne Group. Sen kokoonpanosta ei ole varmaa tietoa, mutta kokoonpanolla; Kari Kantalainen (laulu, koskettimet), Kauko Laitila (basso, saksofoni), Pekka Nikula (kitara), Ismo "Ippe" Kätkä (rummut), Jarkko Leivo (basso) yhtye teki yhden singlen Love Recordsille 1969. Kokoonpano käytti myös nimeä Kari Larne Blues Band ja teki 1969 silläkin nimellä yhden singlen Lovelle.

Kapan tekstissä ei vielä näy hänelle myöhemmin tyypillistä tarinan kerronnan otetta. Ehkä mallia on vain otettu päivän iskelmistä. Toki tekstissä on jo yksinkertaista koruttomuutta, jota hän myöhemminkin on viljellyt, ruusukimpun sijaan rakkauden osoitukseksi riittää luonnon kukat.

Ollaan me näin vaan alla kesätaivaan.
Jos me jotain saamme, sen me myöskin jaamme.
Sadan ruusun kimpun antaa toinen työlleen.
Ruokkii sillä onnensarkaa, toiveensa täyttääkseen.
On kukat meillä tässä omalla paikallaan.
Sinä siinä vieressä, kaikki on kohdallaan.

Sovituksen A-puolen lauluun on tehnyt monipuolinen tamperelainen jazz-, rock- ja tanssimuusikko Raimo Rantanen, jonka palveluksia itsekin käytin joskus 70-luvulla. Larne Groupin lisäksi taustalla on myös puhaltajia. Fonovoxin perustaja Henry Haapalainen kirjoitti paljon lauluja yhtiönsä artisteille, niin myös Kapan ensisinglen kääntöpuolen. Ilmeisesti myös Haapalaisen sovittama laulu on varsin lattea balladi. Taustalla siinä kuullaan myös puhaltimia sekä jousia.

Biisit tuntuvat Kapa Ahosesta näin jälkeen päin "ihan hirveiltä, Joutuu vaan myöntämään, että tällaistkin tehtiin. Se oli sitä aikaa, eikä siinä mitään". Ahosen mukaan parasta sessiossa oli hyvä muusikkokaarti, erityisesti hän mainitsee Raimo Rantasen panoksen levytyksessä. Kari Kantalainen vaihtoi sittemmin musiikin politiikkaan ja oli kaksi vuotta Kokoomuksen kansanedustajana. "Haapalainen oli ihan statisti levytyksessä, hän jäi ihan etäiseksi", totesi Ahonen.

"Siinä se on. Suomen Irwin kakkonen. Tietenkin hiukan hiomattomana, mutta yritys tyydyttävä 7. Kapan oma ykkössävellys on kuin ison esikuvansa nuottipinosta nykäisty. Uusia yrittäjiä keskinkertaisine ääninen tuntuu löytyvän, mutta missä on se mies, joka kerrankin itse säveltäisi jotain poikkeavaa", näin levyä ruoti kuukauden DJ Krister Jernberg Suosikissa (2/1972). Levy siis ilmestyi heti alkuvuodesta 1972, kun Järnbergkin oli saanut sen jo käsiinsä.

Itselleni ei Kapan esitys kyllä kuulosta lainkaan Irwiniltä. Ei myöskään melodia tai teksti tuo mielleyhtymiä Irwiniin tai Emil von Reteeseen. Hiomattomaksi Kapan laulua ja esitystä kyllä voi kutsua. Siinä Krister on oikeassa. Mutta aika hiomaton Irwinkin oli ensilevyllään, kuten moni muukin. Haapalainen tehtaili ymmärtääkseni levytyksiä minimibudjeteilla ja sen tästäkin taltioinnista kuulee.

Ollaan me näin vaan julkaistiin seuravana vuonna ilmestyneellä Fonovoxin eri artistien tuotanto sisältäneellä kokoelma-albumilla Suomi Top 12. Yksikään albumin lauluista ei tainnut kuitenkaan olla lähelläkään Suomi Top 12:sta tai edes listoilla ylipäätään. Haapalainen tarjosi syksyllä 1971 Kun huomen saa laulua MTV:n Syksyn Sävel -kilpailuun, mutta ilman tulosta.